Kizzimizõn – mingi um līvõ kīel kȭrda tämpõ? – um vastõ pūtõmõst pigātagā jegā kõrd, až um rõkāndõmõst iļ līvlizt. Kuigīd kizzimi nägțõb vȯlmõ kievām, sīen um setmiņ pūoldõ ja īd agā setmiņ kītõmõdõks äb või sugīd vastūkst andõ – nei īž nemē siedā äb võiks tīedõ ka iļ lețkīel agā ēsti kīel rõkāndõs. Tämpõ ma sīegid kōļõb andõ piškīz iļļõvaņtlimiz iļ līvõ kīel tämpizpǟva.

Līvõ kīel kȭlbatijizt

Līvlizt teritōrijd ja ka kīel kȭlbatimiz areāl suggimi um tǟdõl pandõb jõvā 10. āigastsadāst, sīegid jo vizād tieutõd ātõ 12. āigastsadā lopāndõksõst, ku um nǟdõb vīž līvõd mōdõ: Pūojkurmō, Vēna allijūokš, Koiva allijūokš, Mõtsāpūol ja Idūmō, kus siegāmõl jelīztõ līvlizt ja latgald.

13. āigastsadās īdskubs saksā rištijizt misij tulmizõks tämpiz Lețmō teritōrijõ īrgiz līvõd jarāsieggimi lețlizt jeddõkējiztõks, missõks amā ežmizt pūtiztõ kubbõ tǟdzizt kōpikšimizriekūd aigās jellõnd Vēna ja Koiva līvlizt. 19. āigastsadā sidām sōņõ, ku īrgiz jo laigā līvõ kīel tuņšlimi ka kīel nägțõbõd kuoŗŗimi, līvõ kīel areāl vȯļ īend pǟgiņ piškīmõks ja līvõ kīeldõ rõkāndiz set 22 līvõ rištīngtõ Pivājoug immõrgouțs Pūojvidūmōl, ja 2324 rištīngtõ 14 (20. āigastsaadās set 12) kalāmīed kilās Pūojkurmōl Pațīkmōst Gipkõ sōņõ.

Vidūmōl līvõd kubbõsullimi lețliztõks ja kīel vaidimiz protses lopīz 19. ā.s. lopāndõkspūol. Kurāmōl kīel vaidimiz protses jatkīz jo kōgiņ. Až vaņtlõm tāgiž jo ležgiliz lǟndzaigõ, um nǟdõb, ku Kurāmō līvlizt ātõ vȯnnõd täudlistiz kōdkēļizt jõvā I mōīlmasūodā lopāndõksõst. Võib-vȱlda, ku seļļiz leblebbiz kōd kīeld mūoštamiz īrgandõks um vȯtštõb vel jo kougimõst istōrijst, ku 1860. āigast līvõd ilzõnūzimiz pierrõ Pūojkurmō līvlizt vailõ ja azmõl tūoitõ jelām ļetliži, aga vel jo jedmõl. Um kītõmõst, ku vel 1920.-1930. āigastiš vȯļ mūnda kōrand, nägțõbõks Zūonkõ kōrand Vaidõl, kus setmiņ lapsõn ežmi ja skūol igā sōņõ ka āinagi kēļ vȯļ līvõ kēļ. Bet seļļiži vȯļ set mūnda, sīestõ ka ne lapst pigā sait täudlistiz kōdkēļiztõks.

Amā tǟdzi kōd kīel kȭlbatimiz alli um se, ku līvõ kēļ äb ūo kunāgid vȯnd vōļikšimiz, skūol agā pivākuodā irdi tīekēļ, siedā kȭlbatiz set aims agā jegāpǟva ja kultūrtīesõ. Až 1920.-1930. āigastiš vȯlks lūodõd, nemē lūotiztõ, īžki kilgõn, missõs vȯlkst īdskubs vȯnnõd amād līvõ kilād, ja sīesõ ažādajāmizõs ja rõkāndimizõs lețkīel kūoral vȯlks vȯnd võimi kȭlbatõ ka līvõ kīeldõ, līvõ kīel kȭrda tämpõ vȯlks paŗīmi, bet iļ līvõ kīel pīlimiz tämpõ vȯlks sīegid kārtamõst.

II mōīlmasuodā ja līvlizt jarālēmiz pierrõ pids Lețmōdõ ja mōilmõ, mis sugīz nei suodā, kui 1950. āigstiš līvõd kilši lūodõd Nõvkub Īt rubīžrežīm pierāst, pigātagā täudlistiz lopīz kīel jeddõpēḑõn āndami tulbizt kazāmõdõn. Se tǟntõb, ku kōdkēļizõst līvõ kubgõnst sai āiga lǟdsõ lețkēļi kubgõn ja līvõ kīel azmõl aims tuļ leț kēļ, sīejūs līvõ kīel mūoštamiz vȱidiz set vaņīmi – kōd mōīlmasuodā vail sindõn – kazām. Sīepierāst līvõ kīel rõkāndijizt lug, mis II mōīlmasuodā pierrõ arriztõ immõr 500-600 rištīngtõ, ei seļļizõks seņtš, kuņtš jelīz vaņīmi kazām. Um set mūnda nänt siegās, kis um andõn līvõ kīeldõ jeddõpēḑõn ka tagāntuļļijidõn, nägțõbõks Elfrīda Žagare aim, kus līvõ kīeldõ um mūoštõn kuolm kazāmtõ, Oskar Stalte agā Pētõr Damberg aim, kus vaņīmi kazām, jettõs vailõ sidāmiz kazām, um andõn rōz līvõ kīeldõ jeddõpēḑõn ka jo nūor kazāmõn, bet se äb ūo sugīd vȯnd irdi ažā.

Neku pāldiž um tieudtõb, tämpõ līvõ kēļ um jemākēļ set īd rištīngõn – Grizelda Kristiņan Vaid kilā Zūonkõ kōrandst, kis ni jelāb Kanāds Ontario provintsõs ja tämnāigast pivāstiz eņtš 101. sindizpäuvõ. Perri Lețmōl jellõn jemākēļi līvli vȯļ 2010. āigast 16. februārs kūolõn Erna Vanaga.

Kuigīd jemākēļizt līvlizt lug um nei piški, võib kītõ, ku līvõ kīelkõks tämpõ võib rõkānõ immõr 40 rištīngtõ amās mōīlmas. Nēšti sūŗimi jag ātõ līvõ kīel tuņšlijizt ja interesentõd, munt ātõ līvõd tagāntuļļijizt, kis ātõ oppõnd kīeldõ īž agā vanāvanbizt kädst. Perrizt kim āigast āigal um kazzõn ka nänt lug, kis ātõ oppõnõd līvõ kīel alliži, – optimistist vīțõ aigõs um mõtõltõb, ku mōīlmas um immõr 210 seļļizt rištīngtõ.

Ūž interes laint iļ līvõ kīel īrgiz īdkubs līvõd virgimizāigaks 1970. āigastõd īrgandõksõs, ku Rīgõs ja Vǟntas pūojtiztõ līvõd loulansamblidi, mis jelīztõ līvõ kultūr ja irdõkst, nänt siegās kīel vȱidamizõks. Īžkist aktīvi interes iļ līvlizt sugīz 1990. āigastiš īdskubs Virgimizāigaks Lețmōl, kui rov kizzimiztõn sai jagūks īžki tǟdõlpanmi. Ka 21. āigastsadā īragndõksõs interes iļ kīel äb ūo kaddõn. Um nǟdõb, ku se um sōnd populārõks ja sīe prestiž um kazzõn kūoḑõn perriz āigastkimgõns. Tǟdzi jag sīesõ um sīen, ku āigastsadā īrgandõksõs ekonōmik um vȯnd paŗīmi, ka kīel oppimiz- ka kȭlbatimizvõimizt ātõ vȯnnõd jo paŗīmõd. Sīel īž āigal um kītõmõst, ku kīel kȭlbatijizt luggõ āt tīend jo sūrõks tuņšlijizt ja interesentõd, kis jelābõd Lețmōl ja uļļiztmōši.

Līvõd kērakēļ

Tämpõ amā tǟdzizt līvõ kīel kȭlbatimiz irdõkst jatkijizt ātõ līvõ kērakēļ ja sīe ovātõd, sīestõ kīel jemīņ äb sō andtõd jeddõpēḑõn vanbižist nänt lapstõn, jemākēļižist līvližist näntõn, kis tōbõd līvõ kīeldõ oppõ. Ka līvõ kīel opātimi ja oppimi pūojmizõld sugūb kūoḑõn kērakīel – ulzandõkst, druktõd opātõbmateriālõd – abbõl, mis panūb īžkiz vastūks iļ kīel kvalitatīviz vȱidamiz ja kazāntimiz.

Līvõ kērakīeldõ īrgiztõ lūodõ 19. āigastsadā sidāms, ku tuļt ulzõ ežmizt sūŗimõd tuņšlimizt ja kīel nägțõbõd ulzandõkst. Sīegid jo aktīvi tīe īrgiz 20. āigastsadā 20. āigastiš, ku Sūomõ- ja Ēstimō tuņšlijizt abbõl sugīzt ežmizt īlmalizt līvõkēļizt ulzandõkst. Periodika, īlmaliz kēravīļa kubūd ja vaimliz kēravīļa tulkõmd jatkīztõ ulzõtulmizt 1940. āigast sōņõ, ku II mōīlmasuodā pierāst siedā tīedõ vȯļ mingiz vaitõks loptāmõst. Sīegid ka nõvkub āigal kērakīel kazāntimi lekš jeddõpēḑõn.

Līvõ kīel kēravīțõ sai dižānist mõitiņtõd 1970. āigastõd īrgandõksõs, kui pakānd ei veitimõks līvõ kīel mūoštajizt lug. Rīgõs ja Vǟntas 1972. āigasts pūojtõd līvõd loulansambõld nägțiztõ, ku sūŗimi jag nänt nõtkõmišt äb mūoštat līvõ kīeldõ ja seļļi kēravīț, nemē se sīesaggõl vȯļ, äb ānda võimizt īeldõ līvõkēļiži tekstidi õigistiz. Se tǟntõb, ku 1970. āigastišt kēravīț, mis īrgandõksõs vȯļ tīedõd līvõ kīel mūoštajizt pierāst ja vȯļ kazāntõd nei, laz tarmõ näntõn võimizt kievāmstiz līvõ kīelkõks kēratõ ja luggõ, sai kēravīțõks, mis ilzandõks vȯļ tarmõ näntõn, kis äb mūoštat līvõ kīeldõ, võimizt õigistiz īeldõ līvõkēļiži tekstidi ja sieldist sōdõ arū līvõ kīel grammatika pūojmõtkīst, nei jo kievāmõks tīedsõ kīel oppimiz.

1980. āigastõd lopāndõksõs Vīrgimizāiga ja Lețmō īžpīlimiz tāgižsōmiz pierrõ interes iļ līvlizt ja līvõ kīel pakānd kazīz, tegīž īrgiztõ opātõm līvõ kīeldõ ja jo pitkā vaitāiga pierrõ sugīzt teiz līvõkēļizt ulzandõkst. Vaņtlõmõt piškīz kīel kȭlbatijizt luggõ jatkõbõd līvõkēļizt ulzandõkst ulzõ tulmizt ka tämpõ – tämnāigast ulzõandtõb ulzandõkšist um nimtõmõst kōdkēļiz lūolkubbõ “Kui sūolõbõd līvlizt” ja līvõ lūoltijiz, kēramīe ja kīelkazāntijiz Kōrliz Stalte 1938. āigast kubbõsǟdõd Ābēd ja lugdõbrōntõzt.

Ulzāndamiz pierāst um vȯnd vajāg ka kērakīel kõrdõlpnanmizt ja kazāntimizt – 1995. āigasts Irēl sugīz ežmi līvõ kērakīel kõrdõlpanmiz konferents, līvõ kērakīelõn pivāstõd seminārd ātõ nei īž vȯnnõd ka 2005. ja 2011. āigasts Tartus, ja um kītõmõst, ku līvõ kērakīel kõrdõlpanmiz ja kazāntimiz tīe jatkūb ka jeddõpēḑõn.

Līvõ kīel status

1999. āigast 9. detsembõrs līvõ kēļ ežmizkõrd istōrijs sai ofitsiāliz status Lețmō Republiks. Sīes pǟvas vastõ võttõd Vald kīel pandõksõs līvliztõn um pivāstõd kuolm paragrāfõ: 4. paragrāf – vald pidāb ūoltõ iļ līvõ kīel kui alliztjelānikād (autohtōnd) kīel vȱidamiz, kāitizmiz ja kazāntimiz; 5. paragrāf – jegā mū Lețmō Republiks kȭlbatõd kēļ, luggõmõt līvõ kīeldõ, um sīe pandõks tulkimiz pierrõ pidtõb vȭrkīelkõks; ja 18. paragrāf (4) – Līvõd rānda teritōrijs pāikanimūd, vōļikškuodād, ītõd ja seļtšõd, jeddõvõtāmõd (jeddõvõtāmizītõd) nimūd, neiīž ka sīes teritorijs pidtõbõd suggimizt nimūd lūobõd ja kȭlbatõbõd ka līvõ kīelkõks.

Tegīž 1999. āigast 14. detsembõrs Ministrõd kabinet vizāstiz Līvõ Kultūr sidām ja Rovdvaidliz Līvõd sõbrād seļtš initsiatīv pierrõ lūodõd vald pitkā-āigaliz merkprogramm „Līvlizt Lețmōl”, mis tämpiz mūoḑsõ vaidijizt rezultātõdõks um joudsõ ka jeddõpēḑõn ja õigõm pūolst um pidtõb Vald kīel pandõks 4. paragrāf jellõvīmiz mehānismõks. Sīegid jõvā jedmõl sīe programm lūomiz 1992. āigastõst (vizzõpanmiz sōņõ 2003. āigasts) līvõ kūltūr, mū vail ka līvõ kīel kizzimiztõks jelīz Vald īžkist kaitstõb līvlizt kultūr-istōrili teritōrij „Līvõd Rānda”.

Līvõ kēļ um pandõd ka munt vald programmõd ja dokumentõd sizzõl (nägțõbõks, Vald kultūrpolitīk jūondõkšiz 2006.-2015. āigast pierāst, kontseptsijõ iļ Lețmō äbmateriāliz kultūrpierāndõks vȱidamiz j.m.). 2009. āigasts līvõ kēļ kui līvõd irdiz kultūr jag sai pandõd ka Lețmō Kultūr kanōn Rovirdõkst jaggõ.

Leț kēļ kui līvõ kīel vȱidaji

Kuigīd līvõ kīel rõkāndijizt lug nägțõb vȯlmõ piški, um pidāmõst mīelsõ siedā, mis tämpõ kītiz Vald prezident: “Až mēg vaņtlõm istōrij pūold, līvlizt ātõ leț kīel, kultūr ja etnos tǟdzi jag. Līvlizt ātõ nemē sīlda, mis āigasttūontõd lebbõ um ītõn baltõd ja sūomõ-ugrõd rovd.”

Āigastsadād jūokšõs sūŗimi jag līvliži, mūnda jo varā, mūnda jo obbõ, ātõ lǟnõd lețlizt sizzõl, bet kunāgiz līvõd ja latgald kubbõpūtimiz pāikas eņtš āigal sugīz leț kīel sidāmi murd, missõst um jo obbõ suggõn ka leț kēļ. Sīepierāst līvlizt ja līvõ kēļ äb ūot sugīd unikāli kultūr-istōrili pierāndõks, mis Lețmōl um īend pīlõm leb setmiņ āigastsadīdi, bet ikš alīzjagšti, missõst um suggõn se, mis mēg tämpõ tīedam kui lețkīeldõ, lețliži ja Lețmōdõ.

Īdtuoiz mȯjjimiz āigal līvõ ja leț kēļ ātõ tīend īkštūoizta jo rikkõks – līvõ kēļ um lețkīelstõ võttõn iļļõ pǟgiņ vaņḑi ja ūži sõņḑi, grammatika formidi, īeltimizt, bet līvõ kēļ um nei īž tīend jo rikkõks ka lețkīeldõ.

Sīepierāst līvõ kīeldõ kāndab tämpõ jeddõpēḑõn ka lețkēļ – pāina ežmiz zilb pǟl, pǟgiņd līvõ kīelst täpīņtõd sõnād (nägțõbõks, vai, laulāties, puika, sēne, kukainis), līvõ kīelst peŗīn pāikanimūd, mis ātõ nǟdõb amši kūožis, kus līvlizt jelīztõ tūoiz āigasttūontõ īrgandõksõs (nägțõbõks, Ikšķile, Ainaži, Usma, Lēdurga, Gauja). Sīepierāst jegāīdtõ leț kīel rõkāndijizt um pidāmõst ka līvõ kīel pierāndõks vȱidajizõks, īžkiz siedā vȯlks kītõmõst iļ līvõvīțlizt kīelmurdõd kȭlbatijizt Vidūmōl ja Kurāmōl.

Ja sīegid min mīelstõ amā tǟdzi, až nīžõb nīž iļ līvõ kīel tämpizpǟva, äb ūo sugīd se, mikšpierāst līvõ kīel kȭlbatijiži um īend nei veitõ, bet se, ku līvõ kēļ um īend pīlõm nei kōgiņ. Ma arrõb, ku līvliztõn um, mis opātõ nei lețliztõn, kui ka ēstliztõn.

Rõk um perīņ 04.11.2011. Rīgõs pidtõd konferentsõst “Livonica I – Līvlizt: kēļ, Istōrij ja kultūr.”

Kēra um portālõ pandõd Lețmō Republik Kultūr ministrij tiggimizõks.