Kansainvälinen Liiviläisten ystävät ry ja Riiassa toimiva Liivin Kulttuurikeskus (Līvõ Kultūr sidām) ovat julistaneet tämän vuoden liivin kielen ja kulttuurin vuodeksi. Juuri tämän vuoden valitsemiseen juhlavuodeksi ovat vaikuttaneet useat kulttuurihistorialliset ja suunnitteilla olevat tapahtumat.

Vuonna 2011 tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen liivin kielen kieliopin ja sanakirjan ilmestymisestä. Tämä Pietarissa ilmestynyt A. J. Sjögrenin ja F. J. Wiedemannin yhteistyönä laatima suurteos sisältää kieliopin ja sanakirjan ohella ensimmäiset näytteet liiviläisestä kansanrunoudesta, kaunokirjallisuudesta ja hengellisistä teksteistä.

Tasan 90 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen ei-kirkollinen liivinkielinen kirja – Līvõd ežmi lugdõbrōntõz (Esimmäinen liiviläinen lukemisto). 80 vuotta sitten alettiin Akateemisen Heimoklubin myöntämän tuen avulla julkaista ensimmäistä liiviinkielistä aikakauskirjaa Līvli (Liiviläinen). 75 vuotta sitten liiviläinen Kōrli Stalte teki virolaisen Akadeemiline Emakeele Seltsin (Akateeminen äidinkielen seura) tilaamana ensimmäisen liiviläisen aapisen.

20 vuotta sitten perustettiin Latvian valtion erityissuojeluksessa oleva kulttuurihistoriallinen alue Līvõd rānda (Liivin ranta). Latvian lait tunnustivat liiviläiset Latvian alkuperäiskansaksi. Vuonna 2011 on kulunut viisi vuotta liivin kielen ja kulttuurin internetportaalin livones.lv toiminnan aloittamisesta. Portaali jakaa tietoa liivin, latvian ja englannin kielellä, osittain myös viroksi ja suomeksi.

Liivin kielellä ja kulttuurilla ei ole vain historiallista arvoa. Niillä on merkitystä myös nyky-Latviassa ja toivottavasti myös Viron, Suomen ja muidenkin maiden kulttuurielämässä. Ne tarjoavat elämyksiä, joilla on merkitystä sekä tieteelle että jokapäiväiselle elämälle. Vuonna 2011 tätä todistavat useat uudet julkaisut ja tapahtumat.

Tänä vuonna ilmestyy tähän mennessä laajin liivi-viro-latvia-sanakirja, jonka tekijä on tämänhetken merkittävin liivin kielen tutkija professori emeritus Tiit-Rein Viitso. Uusi sanakirja, joka sisältää myös liivin kielen kieliopin, on aitoine kielinäytteineen erinomainen apuväline liivin kielen opiskeluun.Viime vuoden joulukuussa Valts Ernštreits väitteli liivin kielestä tohtoriksi tutkimuksellaan Liivi kirjakeele kujunemine (Liivin kirjakielen kehittyminen) Tarton yliopistossa. Tänä vuonna väitöskirjan pohjalta ilmestyvät sekä latviankielinen että vironkielinen teos liivin kirjakielen lähteistä.

Virossa julkaistaan tänä vuonna laaja kansainvälisenä yhteistyönä tehty yleisesitys liiviläisten historiasta, liivin kulttuurista ja kielestä. Tässä kokoomateoksessa ovat Latvian, Saksan, Suomen ja Viron tutkijoiden uusimmat keskeisimmät tutkimustulokset. Virossa ilmestyy vielä käännöksenä laaja liiviläisen runouden antologia. Muitakin julkaisuja on tulossa jo tänä vuonna.Vuoden 2011 aikana järjestetään Latviassa, Suomessa ja Virossa useita liiviläistapahtumia: kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja ja seminaareja, näyttelyitä, luentoja, kirjaesittelyitä jne.

Liivin kielen ja kulttuurin vuoden järjestävät Liivin Kulttuurikeskus ja Liiviläisten ystävät ry. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Virossa Fenno-Ugria, Tarton yliopisto, Viron kielen instituutti ja Akateminen äidinkielen seura, Latviassa Latvian tiedeakatemia, Latvian kieliagentuuri, Latvian historiallinen museo jne. Suomessa yhteistyökumpaneita ovat mm. Tuglas-seura, Eesti Maja – Viro-keskus ja Helsingin työväenopisto.

Lisätietoja vuodesta ja sen tapahtumista antavat koordinaattorit:

Latviassa Valts Ernštreits (valts@niceplace.lv, +371 26424566)

Suomessa Tapio Mäkeläinen (tapio.makelainen@tuglas.fi, 0405935633)

Virossa Tuuli Tuisk (tuuli.tuisk@ut.ee, +372 5121115).

Vuoden ensimmäiset tapahtumat Suomessa:
torstai 3.3. klo 19-20.30 Kanneltalo, auditorio, Klaneettitie 5
FT Renāte Blumberga: Liivin kieli kuolee, mutta liiviläisyys säilyy

torstai 10.3. klo 18-20, Tuglas-seura, Eesti Maja – Viro-keskus, Sörnäisten rantatie 22, 1-talo C
FT Valts Ernštreits: Liivin kirjakielen kehittyminen