Ovstõd komisij nõtkõmõd, ovstõd oponent, jemāndõd ja izāndõd!

Amā ežmi kizzimi, mis doktārtīestõ “Līvõ kērakīel suggimi” rõkāndõs um rabāgõn pǟzõ pigātagā jegāīdõn, um – mikšpierāst se doktārtīe um kēratõd iļ līvõ kērakīel.

Sīen um setmiņ alīztõ. Ežmõks ma īž um perīņ līvližist. Ja tǟnõ Tartu Iļīzskūolõ ma tuļ oppõm ja tuņšlõm kūoḑõn līvõ kīeldõ, sīepierāst, ku täsā līvõ kēļ sōb opātõt ja tuņšlõt jõvā pigātagā sadā āigastõ agā vel jo kōgim. Täsā Tartus tuļțõ ulzõ 1920. āigastiš ka ežmizt īlmalizt līvõkēļizt rōntõd, sīdš līedab tuņšliji pǟgiņ kēratõkši, kežkēridi ja mūḑi materiālidi iļ līvõ kīel, rovusk, etnogrāfij, istōrij ja pǟgiņd munt ažād. Tuoizõks jõva 15 āigastõ ma īž um jellõn līvõ kērakīel kazāntimiz ja kõrdõlpanmizõks. Bet kuolmõndõks ja amā tǟdzizõks um se, mis līvõ kērakēļ võib tarmõ kīel tuņšlijizõn.

Līvõ kērakēļ um kazzõn pigā 150 āigastõ. Se um pitkā āiga īd piškīz kīel pierāst, midā perīz kōd āigastsadā āigal mitīds irgs äb ūo rõkāndõn jemīņ äbku kuolm tūontõ rištīngtõ. Se vȯlks pitkā āiga ka jegān mūn jo sūr kīelõn.

Až mēg vaņtlõm līvõ kīeldõ munt nābõrgõd – leț agā ēsti kīel kūoral, um kītõmõst, ku līvõkēļiži ulzandõkši äb ūo pǟgiņ. Sīes doktārtīes, mis kōļõb vaņtlõ ämḑi līvõ kērakīel ovātidi, um īdskubs tuņšlõt 29 ovātõ, nēšti 19 ulzandõkst, 2 āigakerrõ, 6 kežkerrõ ja 2 seļļizt kežkerrõ, iļ mis um tieutidi, bet mis tunšlijizt äb ūotõ käddõ sōnõd. Siestõ um nǟdõb, ku līvõ kērakīel ovātõd lug sugīd äb ūo nei sūr nemē nägțõbõks ēsti agā lețkīelõn, missõs jegā āigast rōntidi tulāb ulzõ tūontiņ.

Sīel īž āigal līvõ kērakīel kazzimi ja kazāntimi um vȯnd väggi pakāndi ja joudzi. Jegā ōrali ulzandõks agā kežkēra um lebbõ mõttõltõd, īžki. Se um jo täudli äbku jedmõļizt, sīest ātõ lieudtõbõd ūd, pǟgiņsuglizt ja eņtšvīțõ kērakīel pūojmõtkõd. Sīegid jegā ulzandõks agā kežkēra jatkõb īdtõ kērakīel irdõkstõ. Jegā ovāt um īžki ja eņtšvīți sam pigātagā kūoḑizõs līvõ kērakīel suggimizrieks.

Pitkā istōrij, piški ovātõd lug, pǟgiņsuglizt pūojmõtkõd ja joudzi kazāntimi īdskubs um se, mis tīeb līvõ kērakīeldõ täudstiz īžkizõks äb set Vāldamīersūomõ kīeld, bet ka jo laigāld Eirōp kīeld siegās. Līvõ kērakīel suggimizistōrij võib tarmõ pǟgiņ abbõ ja nõvvõ nänt kīeldõn, kīen kērakīeldõ paldiž set irgõbõd kazāntõ.

Kērakīeldõ tuņtšlõs um tǟdzi vaņtlõ siedā kōdstõ kilgstõ. Ežmi um ovātõd istōrij – nänt suggimiz āiga, kūož, tējizt, kȭlbatijizt. Až se um tieudtõb, tuņtšliji võib paŗīmstiz sōdõ arū kīelpūojmõtkist, sīest, mis ja mikšpierāst um tīedõd. Tuoi um ovātõs kȭlbatõd kēļ. Se tegīž äbțõb paŗīmstiz arū sōdõ kui ja mikšpierāst kērakīel ovāt um suggõn. Mūndakõrd, īžkiz līvõ kērakīels, ovāt kīel tuņšlimi äbțõb tīedõ vizāks ovāt tīemiz aigõ ja ka tējiži.

Nei līvõ kērakīel ovātõd istōrij tuņšlimi äbțiz ulzõ seļțõ siedā, ku līvõ kērakīel kēravīț alīzõks äb ūo sugīd lețkīel kēravīț neku saggõld kēratõbõd, bet sūomõ-ugrõ fonētli kēravīț, mis um jo obbõ lețkīel kēravīțõks jo ītizõks tīedõd. Nei īž kīel pūojmõtkõd tuņšlimi äbțiz vizāks tīedõ nägțõbõks Līvõd Īt alīzkēra ulzõ āndamiz ja pigātagā amād līvõ kīel kežkērad kubbõpanmiz āiga.

Iļ līvõ kīel kazāntijizt rõkāndõs um kītõmõst, ku līvõ kērakīel kazāntimizõks, neku se doktārtīe ka sieldist nägțõb, amā jemīņ ātõ jellõnd līvlizt īž – kalāmīed, kestārd, skūolopātijizt. Kīeltieudmīed ātõ andõnd näntõn jõvvõ nõvvõ ja abbõ, ne paņtõ nänt sidāmiž tōmiz līvõ kērakīeldõ kazāntõ, bet izt tīetõ siedā tīedõ nänt azmõl. Kui kīeltieuds võiks seļļizt sõnnõ kȭlbatõ, um līvõ kērakēļ naivi, nei īž nemē naivi um ka līvõd kuņšt ja kērandõks.

Amā paŗimstiz amā līvõ kērakīel istōrij nägțõb seļļi äbtundtõb kēratijiz kēra āigakēra “Līvli” 1934. āigast märts nummõrs: “Luggõs Rāndalizt āigarōntõ, siļmiz sadāb kērā “Valoda un valodas “meistari”” (Kēļ ja kīel mēstard), kus vaimizt sõnādõks attõ laitõd ne, kis ātõ mäd kīeldõ ja kēratimizt kuigid kōļõnõd parāntõ ja attõ eņtš mõtkõd pierrõ sīes ažās midēid tīenõd. Seļļizt mīed attõ vȯnnõd eņtš rāndalist vailõ, ja kui tīedamõ, ne äb ūotõ iļīzskūolis kǟnõd ja kīel ažās sīepierāst veitõ mūoštabõd. Agā nei ku paŗīmidi kīelmēḑi iz ūo, ja ne neiztõ, kui jarā kullõn um rāndakēļ ja täm kēratimi, siz ne tōžtõ midēid sǟl äbțõ eņtš mīel pierrõ, kui ja kuijen ne ni mūoštiztõ. Ja se äb ūo äbīț knaš ažā nēḑi laitõ. Jaš ka ni nänt mõtkõd äb ūot vȯnnõd õigizt, agā jõvā tōmi midēid tīedõ sīesõ ažāsõ, kuigid vȯļ.”

Ku ma īrgiz tuņšlimiz, ma kōļiz tīedõ siedā nei, nemē jedmõl mīnda äb vȯlks mitikš līvõ kērakīeldõ tuņšlõn, äb ka ma īž. Ma tōž ūdpǟl, ūd pilkõks vaņtlõ lebbõ ammõ, mis munt ja ma īž um rõkāndõn agā kēratõn iļ līvõ kērakīel, iļ ovātõd, iļ nēši kȭlbatõt pūojmõtkõd. Nei ma lūotiz lieudõ midāgõst, mis ma īž ja ka munt līvõ kērakīel tuņšlijizt äb ūotõ pannõd tǟdõl. Ja se tuoi viļļõ.

Nägțõbõks neku sai kītõd jõvā jedmõl, tuņšlimi vizāstiz min jedmõļiz arrimiz iļ sīe, ku līvõ kērakīel kēravīț alīzõks äb ūo lețkīel kēravīț. Sīel īž āigal ūd pilkõks tīedõd tunšlimi nägțiz ka siedā, ku iļ pīemdõks ja diftongõd pitkit tǟtimiz lețkīel vīțõ ja līvõ kērakīel kēravīț tīemiz jo ītizõks lețkīel kēravīțõks, um tiennõmõst līvõ lūoltijizt ja pitkā-āigaliz āigakēra “Līvli” tuoimijizt Kōrli Stalte ikšiggiņ, kis īrgiz siedā kȭlbatõ ja kȭlbatiz vaņtlõmõt munt kērakīel kazāntijizt arrimizõn.

Agā amā tǟdzi, mis seļļi kilgõakkimi äbțiz tīedõ vȯļ kizzimiz sēļțami, iļ mis līvõ kīel tunšlijizt āt murdõnõd pēḑi pigā 80 āigastõ – kui ja mis murdkõks um tulktõd 1880. Matteus evangēlium. Õigistiz kītõs äbțiz se seļțõ siedā, ku sīen rōntõn äb ūo sugīd tulkijizt vȯnd, bet se um kubbõ pandõd kōd jedmõļiz rōntõ tekstist, tuoimdõd ja nustõd iļļõ fraktūr kēravīț pǟl ja um täužīņ mōgõrlīvõd murds.

Jedmõl tuņšlimiz irgimiz vȯļ tǟdzi sōdõ arū sīestõ, mingiži ovātidi vȯlks kȭlbātõmõst ja tuņšlõmõst. Pierrõ mõtlimizt ja aigimizt sai sieldõks, ku kērakīel ovātõn um vȯlmõst seļļizõn, mis um loptõd – ulzandõksõn agā sīe kežkēran, mis nägțõks mingiz astāmõ līvõ kīel kazāntimizõl. Sīel īž āigal vȯļ tǟdzi, laz ovāt vȯlkõ mõttõltõd kȭlbatõbõks jemākēļizt līvlizt pierāst ja sīe tīemiz jūs mingi jemākēļi līvli vȯlks ka jaggõ võttõn, sīestõ ovātõs kȭlbatõd līvõ kīelõn vȯļ vȯlmõst perīņ jemākēļižist līvližist. Se paņ tuņšlimizõs kȭlbatõm set nēḑi ovātidi, mis ātõ ulzõ antõd agā kubbõ pandõd ežmižist līvõkēļižist rōntist – 1863. āigasts ulzõ antõd Matteus Evangeliumist – 1982. āigasts kubbõ pandõd Līvõ lūol antolōgij kežkēra sōņõ. Mūnda tuņšlimizõs vaņtõltõd ovāt īrgandõksõs mõttõltõd ummiztõn täužīņ iz vastāt, bet ne tikkiž vȯļtõ seļļizt, midā sīes tuņšlimizõs vȯļ vaņtlõmõst. Laz līvõ kērakīel bīlda vȯlks täudli, īžkis jags saitõ vaņtõltõd munt jo obbõ ulzõ tunnõd ovātõd ja se tīe, mis līvõ kīel kõrdõlpanmiz pierāst um tīedõd perrizt – pigatagā kuolmkimdõ – āigastõd āigal.

Līvõ kērakīel ovātis kȭlbatõd kīel tuņšlimiz pierāst vȯļ vajāg merktēḑi, mis äbțõkst īdskubs vaņtlõ līvõ kērakīel kazāntimizõl kȭlbatõd pūojmõtkidi ja vȯlkstõ lieudtõbõd pigā jegāst ovātõst. Sīeks sai võttõd 23 merktǟtõ nei īeldopātõksõst, formopātõksõst, ku ka sõnavīļast. Nänt mērkõd īdkubs vaņtlimi tarmiz sōdõ iļvaņtlimiz iļ līvõ kērakīel suggimiz, pūojmõtkõd kȭlbatimiz ja ovātõd eņtšvailizt siḑīmõd.

Až nänt merktǟdõd alīz pǟl rõkāndõ līvõ kērakīel suggimizõst, võib pānda tǟdõl, ku mõitõkst kērakīels āt amā jemīņ sidtõd kērakīel kȭlbatimizõks, lieppimizõks īžkizt kīelmūrdõd kȭlbatijizt vailõ, īeldimiz nägțimizõks kēras, tōmizõks sōdõ īdkȭrdalizt kērakīeldõ, tōmizõks pūdstõ līvõ kīeldõ lețkīel mȯjjimizõst, tōmizõks ūd pǟl kȭlbatõ līvõ kīels sīest jõvā kaddõnõd ažḑi, ja jegā kērakīel kazāntijiz eņtš mõtkõdõks iļ siedā, mingizõn kērakīelõn vȯlks vȯlmõst. Ežmizkõrd tīedõd iļvaņtlimi iļ līvõ kērakīel suggimiz ežmižist rōntist tämpizpǟva sōņõ min mīelstõ ka um sīe tuņšlimiz amā tǟdzi rezultāt.

Iļvantlimi nägțõb, ku līvõ kērakīels um nǟdõb kakš kērakīel irdõkstõ – 19. āigastsadā ja 20. āigastsadā tradītsij. 19. āigastsadā ovātõd ātõ eņtš vaisõ vizāstiz sidtõd, bet 20. āigastsadā ežmizt ovātõd tīemizõl äb ūo 19. āigastsadās irgdõd kērakīel irdõkstõ kūoḑõn jatktõd, kuigid mūnda ažā um jedmõļižist ovātist tikkiž kȭlbatõd ka jo obbõ.

Ka 20. āigastsadā irdõksõs ātõ nǟdõbõd sieldizt astāmõd. Ežmizõks ātõ amād 1920. āigastiš vaļmõks tīedõd ovātõd. Nänt tējizt ātõ vȯtšõn ja tarmõn kȭlbatimiz pierāst ūži pūojmõtkīdi, ikš jag nēšti um kērakīels ka īend. Tuoi 20. āigastsadā astām väggi sieldist īrgõb āigakēra „Līvli” ulzõ tulmizõks 1931. āigasts, ku kērakīels īrgõbõd kȭlbatõ pǟgiņ ūži pūojmõtkīdi, nänt siegās ka 1920. āigastiš tarmdõd. Nēḑi pūojmõtkīdi līvõ kērakīel kazāntijid kȭlbatiztõ 1960. āigastõd lopāndõks sōņõ. 20. āigastsadā kuolmõz astām, mis lǟb jeddõpēḑõn ka tämpõ, um sidtõd jemākēļizt līvlizt veitimõks īemizõks ja īrgõb 1970. āigastõd īrgandõksõst, až sugīz ūž līvlizt tagāntuļļijizt sugkazām, kis līvõ kīeldõ jemīņ iz mūošta ja sīepierāst kērakīeldõ vȯļ tīemõst immõr nei, laz kēratõd kēļ vȯlks jo īti īeldimizõks ja kīel kȭlbatimizõks.

Pigā 150 āigastõ āigal līvõ kērakēļ um joudzist kazāntõd – ežmižist kīel nägțõbõdõks mõttõltõd tekstist tieudlizt kērad ja internet ulzandõkst sōņõ. Tämpõ, ku jemākēļizt līvlizt lug pakānd īeb jo veitimõks, kērakīelkõks suggõbõd ūd ulzandõkst, siedā kȭlbatõbõd kīel opātimizõs, ja kūoḑõn līvõ kērakēļ um se, mis vīb jēddõpēḑõn ka līvõ kīel kȭlbatimiz.